Disinformaation vastaiset virastot: Taistelu väärää tietoa vastaan ​​kiihtyy

• Kirjoittaja:
• tekijän nimi

  Quantumrun Foresight
• Lokakuu 3, 2023

Havainnon yhteenveto

Maat perustavat erikoistuneita virastoja torjumaan disinformaation ja valeuutisten leviämistä. Ruotsin psykologinen puolustusvirasto pyrkii suojelemaan kansakuntaa väärältä tiedolta ja psykologiselta sodankäynniltä yhteistyössä yhteiskunnan eri sektoreiden kanssa. Suomi on omaksunut kasvatuksellisen lähestymistavan, joka on suunnattu kansalaisille ja opiskelijoille ohjelmilla, jotka opettavat tunnistamaan väärää tietoa. Yhdysvalloissa puolustusministeriö investoi miljoonia teknologiaan manipuloitujen tietovälineiden, kuten syväväärennösten, havaitsemiseksi. Nämä aloitteet viittaavat laajempaan suuntaukseen: useammat maat voivat perustaa disinformaation vastaisia ​​osastoja, mikä johtaa työllisyyden lisääntymiseen tällä alalla, opetussuunnitelmien mukauttamiseen ja lisääntyviin sääntelytoimiin.

Disinformaation vastaisten virastojen konteksti

Vuonna 2022 Ruotsi perusti Ruotsin psykologisen puolustusviraston, joka on luotu suojelemaan maata väärältä tiedolta, propagandalta ja psykologiselta sodankäynniltä. Lisäksi Ruotsi toivoo voivansa puolustaa kansallisia vaalejaan disinformaatiokampanjoilta, kuten Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjoita vastaan ​​vuosina 2016 ja 2021. Viraston 45 työntekijää työskentelee Ruotsin asevoimien ja kansalaisyhteiskunnan elementtien, kuten mm. tiedotusvälineet, yliopistot ja keskushallinto vahvistaakseen maan psykologista puolustuskykyä. 

Ruotsin siviilivalmiusviraston (MSB) tulevan tutkimuksen mukaan jopa 10 prosenttia ruotsalaisista lukee Sputnik News -lehteä, Venäjän kansainvälistä propagandaa. Sputnikin Ruotsin uutisissa pilkataan usein maata sen feminististen ja inklusiivisten uskomusten vuoksi, kuvaten sen hallitusta ja instituutioita heikkoina ja tehottomina samalla kun se vähättelee Venäjän riskiä lannistaa Nato-jäsenyyttä. Aiempien raporttien mukaan Venäjän propagandatyöt Ruotsissa on yhdistetty laajempaan strategiaan keskustelun polarisoimiseksi ja jakautumisen kylvämiseksi kaikkialla Euroopassa. Virasto haluaa saavuttaa tasapainon propagandan torjunnan ja julkisen tiedon säätelyn välillä.

Häiritsevä vaikutus

Ehkä yksi menestyneimmistä disinformaation vastaisista ohjelmista tähän mennessä on Suomen. Kurssi on osa hallituksen tukemaa väärennettyjen uutisten vastaista ohjelmaa, joka alkoi vuonna 2014 ja keskittyi kansalaisille, opiskelijoille, toimittajille ja poliitikoille, kuinka torjua vääriä tietoja, joiden tarkoituksena on kylvää eripuraa. Hallituksen suunnitelma on vain yksi osa monitahoista, monialaista lähestymistapaa, jonka maa omaksuu kouluttaakseen kaikenikäisiä nykypäivän hienostuneesta digitaalisesta ympäristöstä ja siitä, miten se mahdollisesti kehittyy. Yhteinen raja Venäjän kanssa on tehnyt Suomesta erityisen valppaana propagandan suhteen siitä lähtien, kun se julistautui itsenäiseksi Venäjästä sata vuotta sitten. Suomi otti vuonna 2016 avuksi amerikkalaisia ​​asiantuntijoita kouluttamaan viranomaisia ​​valeuutisten havaitsemiseen, leviämiseen ja niiden torjuntaan. Myös koulujärjestelmää päivitettiin keskittymään enemmän kriittiseen ajatteluun. Peruskoulun luokilla opiskelijoille opetetaan viimeaikaisia ​​globaaleja tapahtumia ja kuinka analysoida niiden vaikutusta elämäänsä. Tähän sisältyy luotettavien tietojen hankkimisen oppiminen ja syvän väärennössisällön merkkien tunnistaminen.

Samaan aikaan Yhdysvalloissa puolustusministeriö (DOD) käyttää miljoonia dollareita erilaisiin teknologioihin havaitakseen automaattisesti manipuloidut videot ja kuvat syväväärennöstekniikan kehittyessä. DOD:n mukaan tällä tekniikalla on kansallisen turvallisuuden vaikutus. Osaston Defence Advanced Research Projects Agencyn (DARPA) mediarikostekninen ohjelma uskoo, että videoiden ja kuvien manipuloinnista on tullut paljon aiempaa helpompaa. Viraston tavoitteena on ennustaa "strateginen yllätys" ja maailman reaktio teknologian kehitykseen ennen kuin ne tapahtuvat. Viraston mediarikostekninen ohjelma on puolivälissä nelivuotista tutkimusprojektiaan, ja se on jo investoinut yli 68 miljoonaa dollaria näihin teknologioihin. He päättelivät, että kyky muokata valokuvia automaattisesti ja ilman asiantuntemusta saapuisi paljon odotettua nopeammin. 

Disinformaation vastaisten virastojen laajemmat vaikutukset

Disinformaation vastaisten virastojen mahdollisia seurauksia voivat olla: 

• Kehittyneet maat perustavat disinformaation vastaisia ​​osastojaan taistellakseen peikkofarmia ja syväväärennösteknologian nousua vastaan. Parhaat käytännöt ja tiedon jakaminen näiden virastojen välillä yleistyvät.
• Valtion disinformaation vastaiset virastot tekevät rahoituskumppanuuksia kotimaisen median ja sosiaalisen median yritysten kanssa tehdäkseen yhteistyötä väärän tiedon vastaisten teknologioiden ja taktiikoiden parissa.
• Deepfake-ohjelmistot ja -sovellukset kehittyvät nopeasti, ja niiden havaitseminen on entistä vaikeampaa.
• Kasvava määrä työntekijöitä rekrytoidaan väärän tiedon torjuntaan, mukaan lukien kehittäjät, ohjelmoijat, tutkijat, datatieteilijät ja kouluttajat.
• Maat, jotka luovat uusia opetussuunnitelmia ja koulutusohjelmia valeuutisten ja -videoiden tunnistamiseksi.
• Lisääntynyt väärintietokampanjoiden ja syvänväärennösrikosten sääntely ja oikeudenkäynti. 

Pohdittavia kysymyksiä

• Miten tunnistat syvän fake-sisällön?
• Kuinka muuten disinformaation vastaiset virastot voivat torjua väärää tietoa?